Olen risteyksessä, en tiedä kumpaa tietä mennä. On vain ajatuksia, jotka hipovat jaloissa. Naarmuja, ei vain jaksaisi päättää kumman tieni valitsen. Jos menisin tuota pitkin, tietäisin minne minä johtaisin, mutta jalkani haluaa minut viedä sinne. Näen vain pienen toivon, että haluan muutosta, muutos tapahtuu kun ihmiset herää. En tiedä kumpaa tietä kulkisin.
Olen ristiriitainen. Olisi ihana yhdistää, usko ja omat aatteeni.
Mutta elämä on sellaista, valintoja, tienristeyksiä. Mutta kun ei vain tiedä kumpaa suuntaa kuljen, mutta tarviiko sitä todellakin tietää.
Onnellisuus on tavoiteltavaa, sellaiset pienet asiat. Mutta kirjoitin siitä mistä haluaisin. Mulla on tehtäviä, paljon maailmasta kirjoitin.